Koronarokotusjärjestys ja harvinaissairaudet

Myös koronan osalta haasteena on se, että harvinaissairauksia tunnetaan tuhansia erilaisia kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Harvinaisten sairauksien vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti sairauksien välillä, ja jopa saman sairauden sisällä. Muun muassa tästä syystä harvinaissairaiden riskiryhmäarviosta koronasairauteen ei ole Suomessa olemassa yhtenäistä linjausta, eikä harvinaissairaille ole erikseen mitään yleistä riskiluokitusta. Osa sairauksista kuuluu selkeästi riskiryhmiin, kun taas toisten kohdalla riski ei ole lainkaan kohonnut muuhun väestöön verrattuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomen rokotusjärjestys on laadittu väestötason lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, kuinka ne vaikuttavat riskiin sairastua vakavaan koronavirustautiin. Henkilöitä, joilla on vakavalle koronataudille altistavia perussairauksia, rokotetaan riskiarvion mukaisessa järjestyksessä. Tarkempaa tietoa riskiryhmiin jaosta ja rokotusjärjestyksestä löytyy THL:n sivuilta.

THL:n verkkosivuilla muistutetaan lisäksi, että tarvittaessa päätöksen siitä, kuuluuko ihminen taustasairautensa tai tilansa vuoksi riskiryhmään, tekee hoitava lääkäri. Jos oma tai läheisen tila huolettaa, niin kannattaa siis ilman muuta ottaa asia puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.

Rokotusaika tulee varata etukäteen oman kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Aikaa varatessa tarkistetaan kuuluminen rokotusvuorossa olevaan ikäryhmään ja sairausluokitukseen. Jos lääkäri on tehnyt päätöksen THL:n riskiryhmälistalta puuttuvan sairauden riskiryhmäluokituksesta, se tulee kirjata Kanta-palveluun ja asiasta pitää ilmoittaa rokotusaikaa varatessa. Rokotusoikeus tarkistetaan rokotuspisteillä Kanta-palvelusta tai joissain tapauksissa kaupungin omasta potilastietojärjestelmästä.

Lähde: THL