Lääkekorvaus- ja -rahoitusjärjestelmien kehittäminen

Suomessa julkisesti rahoitettavat lääkkeet voidaan karkeasti jakaa avohoidon lääkkeisiin ja sairaalalääkkeisiin sen mukaan, onko lääke suun kautta otettava tai suoneen annettava. Tällöin annostelumuoto määrittää, kuka maksaa lääkkeen ja tämä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Kela korvaa potilaalle avohoitolääkkeistä aiheutuvia kustannuksia, jos Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkkeen korvattavuuden. Sairaalalääkkeet, jotka vaativat aina terveydenhuollon ammattilaisen toimia, ovat sairaanhoitopiirejä rahoittavien kuntien maksamia. Myös sairaalalääkkeiden käyttöönotto sekä hinnat voivat vaihdella suuresti eri alueilla.

Eduskunnan puhemiehelle on 16.8. jätetty kirjallinen kysymys koskien lääkekorvausjärjestelmän ongelmia. Anna-Kaisa Ikosen (kok) ja Mia Laihon (kok) allekirjoittamassa kirjallisessa kysymyksessä peräänkuulutetaan hallitukselta toimenpiteitä lääkkeiden kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseksi sekä uusien lääkkeiden korvausjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja uusien ja vaikuttavampien lääkkeiden saamiseksi potilaille ilman hoidon aloittamisen viivästymistä.Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä ei huomioi riittävästi yksilöllisen lääkehoidon tarpeita. Kirjallisessa kysymyksessä käytetään esimerkkinä munuaissyöpään tarvittavia yhdistelmähoitoja.

Asia koskettaa myös harvinaissairaita, sillä uudet lääkkeet ja yhdistelmähoidot tuovat uusia hoitomahdollisuuksia sairauksiin, joihin ei ennen ole ollut lääkettä. Selkeimmin ongelma tulee esiin silloin, kun sairauteen toimivin hoitomuoto löytyisi eri valmisteiden yhdistelmällä mutta korvausjärjestelmä ei taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että hoitoa ei ole käytännössä mahdollista saada lääkkeiden korkeiden kustannusten vuoksi.

”Oikeus hyvään hoitoon kuuluu kaikille sitä tarvitseville, ei vain heille, joilla on siihen rahaa”, muistuttavat Ikonen ja Laiho kirjallisessa kysymyksessään.

Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuonna asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään monikanavarahoituksen purkamista ja tekemään pohjavalmistelua parlamentaarisen työryhmän tueksi. Työryhmän raportti on paraikaa lausunnolla, ja parlamentaarinen työryhmä aloittaa monikanavarahoituksen purkamisen käsittelyn syksyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin nimennyt selvityshenkilön lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa taustaselvitystä varten. Selvitysraportti on julkaistu vuonna 2018.

Lisätietoa:

Hallitukselle 16.8.2021 osoitettu kirjallinen kysymys

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_443+2021.aspx

Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen: Selvityshenkilön loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160908