Takaisin

Lääkekorvaus- ja -rahoitusjärjestelmien kehittäminen

Lääkekapseleita ja injektioruisku

Lääkekorvausjärjestelmän perusajatus on turvata potilaiden mahdollisuus saada sairauden hoitoon tarvittavat lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Suomessa lääkehoitoja rahoitetaan ja arvioidaan kahden eri rahoituskanavan kautta, mikä asettaa potilaat epätasa-arvoiseen asemaan. Nykyistä sairausperusteista lääkekorvausjärjestelmää halutaankin kehittää kohti kustannusperusteista mallia, jossa ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, mitä sairautta he sairastavat.

Suomessa julkisesti rahoitettavat lääkkeet voidaan karkeasti jakaa avohoidon lääkkeisiin ja sairaalalääkkeisiin sen mukaan, onko lääke suun kautta otettava tai suoneen annettava. Tällöin annostelumuoto määrittää, kuka maksaa lääkkeen ja tämä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Kela korvaa potilaalle avohoitolääkkeistä aiheutuvia kustannuksia, jos Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkkeen korvattavuuden. Sairaalalääkkeet, jotka vaativat aina terveydenhuollon ammattilaisen toimia, ovat sairaanhoitopiirejä rahoittavien kuntien maksamia. Myös sairaalalääkkeiden käyttöönotto sekä hinnat voivat vaihdella suuresti eri alueilla.

Eduskunnan puhemiehelle on 16.8. jätetty kirjallinen kysymys koskien lääkekorvausjärjestelmän ongelmia. Anna-Kaisa Ikosen (kok) ja Mia Laihon (kok) allekirjoittamassa kirjallisessa kysymyksessä peräänkuulutetaan hallitukselta toimenpiteitä lääkkeiden kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseksi sekä uusien lääkkeiden korvausjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja uusien ja vaikuttavampien lääkkeiden saamiseksi potilaille ilman hoidon aloittamisen viivästymistä.Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä ei huomioi riittävästi yksilöllisen lääkehoidon tarpeita. Kirjallisessa kysymyksessä käytetään esimerkkinä munuaissyöpään tarvittavia yhdistelmähoitoja.

Asia koskettaa myös harvinaissairaita, sillä uudet lääkkeet ja yhdistelmähoidot tuovat uusia hoitomahdollisuuksia sairauksiin, joihin ei ennen ole ollut lääkettä. Selkeimmin ongelma tulee esiin silloin, kun sairauteen toimivin hoitomuoto löytyisi eri valmisteiden yhdistelmällä mutta korvausjärjestelmä ei taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että hoitoa ei ole käytännössä mahdollista saada lääkkeiden korkeiden kustannusten vuoksi.

”Oikeus hyvään hoitoon kuuluu kaikille sitä tarvitseville, ei vain heille, joilla on siihen rahaa”, muistuttavat Ikonen ja Laiho kirjallisessa kysymyksessään.

Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuonna asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään monikanavarahoituksen purkamista ja tekemään pohjavalmistelua parlamentaarisen työryhmän tueksi. Työryhmän raportti on paraikaa lausunnolla, ja parlamentaarinen työryhmä aloittaa monikanavarahoituksen purkamisen käsittelyn syksyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin nimennyt selvityshenkilön lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa taustaselvitystä varten. Selvitysraportti on julkaistu vuonna 2018.

Lisätietoa:

Hallitukselle 16.8.2021 osoitettu kirjallinen kysymys

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_443+2021.aspx

Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen: Selvityshenkilön loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160908



Uutiset

Uutinen
Vain harvinainen haluaa olla tavallinen

Harvinaissairauksiin liittyy paljon haasteita, jotka yhdistävät yli diagnoosi- ja sairausryhmärajojen. Diagnostinen viive, hoitopolkujen ja Käypä hoito -suositusten puuttuminen sekä tiedon, asiantuntijoiden ja vertaisten löytämisen vaikeus on useimmille tuttua.

Uutinen
Vuoden 2022 Ansioituneen harvinaistyön diplomi

Harvinaiset-verkosto myöntää vuosittain Ansioituneen harvinaistyön diplomin pitkäjänteisestä työstä harvinaissairaiden hyväksi. Vuonna 2022 verkosto palkitsee diplomilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa toimivan Harvinaissairauksien kansallisen koordinaatiokeskuksen.

Uutinen
Toisiolakia uudistetaan tutkimusyhteistyön helpottamiseksi

Harvinaiset-verkosto on ilmaissut lausunnolla huolensa siitä, että Suomessa lainsäädäntö asettaa esteitä harvinaissairaiden yhdenvertaisen aseman edistämiseen hoidossa, diagnosoinnissa ja tutkimuksessa. Lain tulisi tukea joustavamman tutkimuskäytännön muodostumista, jotta myös suomalaisille harvinaissairaille saadaan…

Katso lisää uutisia