Takaisin

Missä mennään harvinaistyössä?

Harvinaiskentällä asiat etenevät välillä nopeasti ja isoin harppauksin. Harvinaistyötä tehdään kansallisen ohjelman hengessä eri tahoilla mutta yhä enenevästi yhteistyössä ja -ymmärryksessä. Suuri osa kehityksestä tapahtuu kuitenkin hitaasti ja näkyy vasta myöhemmin.

Yhteistyö harvinaiskentän toimijoiden välillä rakentuu vähitellen ja sen myötä myös keskinäinen työnjako alkaa selkiytyä. Harvinaiset-verkosto toimii keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä, auttaa tunnistamaan harvinaisuuteen liittyviä haasteita ja näkökulmia sekä vaikuttaa yhteistyötä edistävien rakenteiden luomiseksi.

Harvinaissairauksien hoitoon kansallisia suosituksia

Harvinaissairauksille on laadittu jo toinen kansallinen ohjelma, jonka yhtenä painopisteenä on kansallisen koordinaation vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Harvinaiset sairaudet -työryhmän laatiman ohjelman on toimittanut Harvinaiset-verkoston edustaja Risto Heikkinen. Harvinaiset-verkostolla on ollut edustaja työryhmässä ohjelmatyön alusta alkaen, vuodesta 2012.

Harvinaissairauksien kansallisen ohjelmatyön siirtyessä sosiaali- ja terveysministeriöltä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) asetettiin uusi Harvinaisten sairauksien kansallisen koordinaation asiantuntijatyöryhmä. Työryhmä seuraa ohjelman toimenpiteiden edistymistä ja luonnostelee jo seuraavaa ohjelmakautta sekä nimensä mukaisesti suunnittelee kansallista koordinaatiota. Verkosto tuo työryhmän käyttöön järjestöjen monipuolista harvinaisasiantuntijuutta.

Koordinointi tukee yhteistyötä ja harvinaissairaiden alueellista yhdenvertaisuutta

Harvinaissairauksien hoito ja diagnosointi on Suomessa jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin. Alueelliset sairaanhoitopiirit toimivat erityisvastuu-alueillaan (ERVA) omien käytäntöjensä ja rakenteidensa puitteissa. Kaikissa yliopistosairaaloissa toimii harvinaissairauksien yksikkö, jonka tehtäviin kuuluu oman alueensa harvinaisten sairauksien hoidon ja diagnosoinnin koordinointi ja kehittäminen. Yksiköillä ei ole varsinaista vastaanottotoimintaa, mutta ne tarjoavat konsultaatiopalveluja ammattilaisille sekä neuvovat ja ohjaavat harvinaissairaita ja heidän läheisiään oikean hoitotahon etsinnässä.

Koordinaatiota eli valtakunnallista toimintojen, työnjaon ja vastuiden yhteensovittamista tarvitaan tukemaan keskinäistä tiedonvälitystä ja osaamisen jakamista sekä luomaan yhteistyölle rakenteita eri toimijoiden välillä. Koordinointi yhdenmukaistaa ja todennäköisesti myös nopeuttaa harvinaissairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia, ja siten lisää alueellista yhdenvertaisuutta hoitoon pääsyssä. Koordinoivana tahona toimii THL:een perustettava koordinaatiokeskus, jonka toimintaa ollaan parhaillaan käynnistämässä määräaikaisen rahoituksen turvin ja kansallisen ohjelmatyön työryhmän tuella. Aika näyttää, millaiseksi keskuksen toiminta muotoutuu.

Katso professori Helena Kääriäisen (THL) ja kehitysjohtaja Elina Rantasen (Harvinaiskeskus Norio, KVTL) keskustelu kansallisen harvinaistyön etenemisestä ja tulevaisuuden näkymistä. Video on tuotettu Harvinaismessut 2021 -tapahtumaan.

https://youtu.be/jaFIiDicWA4


Uutiset

Uutinen
Tietoa eurooppalaisista osaamisverkostoista suomeksi

Tiedätkö, mitä ovat eurooppalaiset osaamisverkostot ja mitä hyötyä niistä on harvinaissairaille? Euroopan komissio on julkaissut eurooppalaisten osaamisverkostojen (ERN) toiminnasta suomenkielisen kirjasen. Julkaisussa kerrotaan yleisesti osaamisverkostotoiminnasta ja sen merkityksestä. Lisäksi esitellään…

Uutinen
Harvinaissairauksissa psyykkisen tuen tarve korostuu

Harvinaissairaudet eivät vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen, vaan ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Siksi psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen tulee nähdä olennaisena osana harvinaissairauksien hoitoa, palveluita ja politiikkatoimia.

Uutinen
Näetkö koko kuvan? Kampanja nostaa esiin kokemustiedon merkityksen harvinaissairauksissa
Katso lisää uutisia