Lausunto lääkekorvausjärjestelmän lakimuutosehdotukseen

Kohti pysyvää lääkekorvausmallia

Suomi on viimeisimpiä Euroopan maista, jolla ei ole määriteltyä toimintamallia uusien lääkkeiden käyttöönottoon. Ehdollinen lääkekorvausjärjestelmä otettiin käyttöön määräaikaisena vuonna 2017. Vaikka toimintamallista on rajallisesti kokemuksia, ovat ne pääosin positiivisia: uusia lääkehoitoja on saatu nopeammin ja hallitummin niitä tarvitsevien käyttöön. Tätä menettelyä ehdotetaan jatkettavaksi pienin muutoksin vuoden 2025 loppuun. Uuden määräaikaisen voimassaolon aikana on tarkoitus arvioida järjestelmän toimivuutta sekä soveltuvuutta pysyväksi lääkekorvausmalliksi.

Harvinaissairauksien lääkkeet usein ehdollisen korvattavuuden piirissä

Asia on merkittävä myös harvinaissairaille. Tällä hetkellä vain osaan harvinaissairauksista löytyy apua lääkehoidosta, ja näihinkin soveltuvaa lääkitystä joudutaan monesti etsimään pitkään, kun tavanomaisempiin sairauksiin kehitetyt lääkkeet eivät tehoa. Ehdollisen korvattavuuden avulla voidaan saada uusia lääkehoitoja käyttöön myös niissä tapauksissa, kun lääkehoidon vaikutuksiin ja hoidolliseen arvoon liittyy epävarmuutta.

Taloudellisesti yhdenvertainen asema sairaudesta riippumatta

Harvinaiset-verkosto puolsi lausunnossaan lääkekorvausjärjestelmän ehdollisen korvattavuuden jatkamista. Lisäksi verkosto lausui, ettei ehdolliselle korvattavuudelle tarvita lakiin määriteltyä enimmäiskestoa, koska tarve lääkehoidolle ja sen mahdolliselle ehdolliselle korvattavuudelle tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Verkosto muistutti vielä, että kaikkien sairastuneiden, myös harvinaissairaiden, tulisi olla taloudellisessa mielessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, kuuluuko tarpeellinen lääkitys lääkekorvauksen vai ehdollisen korvauksen piiriin.

Lue Harvinaiset-verkoston lausunto kokonaisuudessaan täältä.

Kuvituskuva: Pixabay