Takaisin

Kosketusviestit kaikkien arjessa

Käsi pitää kiinni toisesta kädestä.

Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän teema on tutkimus. Tutkimus voi kohdentua erilaisiin asioihin eri harvinaissairauksien kohdalla. Aina kyse ei ole lääketieteestä tai hoitoon liittyvästä tutkimuksesta vaan arjen tarpeesta nouseva oivallus voi johtaa kokemustiedon laajentumiseen tutkimukseksi. Kosketusviestien kehittäjä Riitta Lahtinen kertoo oman tarinansa.

Aloimme kehittää kosketusviestejä arkisen kommunikaation tueksi mieheni kanssa. Puolisollani on Usherin syndrooma, joka tarkoittaa kuulo- ja näkövamman yhdistelmää. Kuulo-näkövamman edetessä opettelimme uusia kommunikaatiomenetelmiä kuten kädestä käteen sormittamista ja viittomia.

Arjessa on paljon tilanteita, joissa kädet on varattu. Tiskatessa tai tietokoneella kirjoittaessa sormittaminen tai viittominen kädestä käteen ei onnistu. Huomasimme, että sovitut keholliset kosketusviestit eli haptiisit ovat oiva ratkaisu näihin tilanteisiin. Aloimme tutkia ja kehittää niitä 25 vuotta sitten.

Ensimmäisiä haptiiseja olivat ”tulin tähän”, ”vaihdan puolta”, ”wc”, ”rakastan sinua” ja ”kahvi”. Hyvin nopeasti mukaan tulivat selkään piirretyt ilmeiden sekä tilojen ja suuntien ilmaisut orientaatiota helpottamaan. Nykyään käytämme satoja erilaisia kosketusviestejä, ja ilmaisut kehittyvät koko ajan.

Käytännön kokemustieto ja tutkimus yhdistyivät ja veivät mukanaan. Väittelin sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta vuonna 2008. Tutkimus on edennyt Helsingin yliopiston ISE-tutkimusryhmässä niin pitkälle, että kosketusviestejä tutkitaan eri käyttäjäryhmien kuten autistien, kehitysvammaisten, dementoituneiden sekä kuulevien ja näkevien lasten kanssa.

Vuosien aikana käyttäjäryhmät ovat kasvaneet ja haptiiseja käytetään useissa eri maissa. Kosketusviestejä on helppo soveltaa tarpeen mukaan erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille.

Viimeisimpiä kehittämisen alueita ovat kehotarinat, kosketusviestit päiväkodissa, sairaalahaptiisit sekä opaskoiran käyttäjien haptiisit. Myös älyvaatteissa toimivia haptiiseja kehitetään: ensimmäisiä ilmehaptiiseja tunnistetaan jo päälle puettavien vaatteiden kautta.

Riitta Lahtinen, KT
kommunikaatiopäällikkö, Suomen Kuurosokeat ry

 

Lähteet
Lahtinen, R. & Palmer, R. (2014) Kehotarinoita haptiiseilla. Kosketusviestejä kaikenikäisille.
Lahtinen, R. (2005) Sosiaaliset pikaviestit. Suomen Kuurosokeat.

Lue lisää Suomen Kuurosokeat ry:n sivuilta: Haptiisit eli kosketusviestit sairaalassa

 



Uutiset

Uutinen
Tietoa eurooppalaisista osaamisverkostoista suomeksi

Tiedätkö, mitä ovat eurooppalaiset osaamisverkostot ja mitä hyötyä niistä on harvinaissairaille? Euroopan komissio on julkaissut eurooppalaisten osaamisverkostojen (ERN) toiminnasta suomenkielisen kirjasen. Julkaisussa kerrotaan yleisesti osaamisverkostotoiminnasta ja sen merkityksestä. Lisäksi esitellään…

Uutinen
Harvinaissairauksissa psyykkisen tuen tarve korostuu

Harvinaissairaudet eivät vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen, vaan ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Siksi psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen tulee nähdä olennaisena osana harvinaissairauksien hoitoa, palveluita ja politiikkatoimia.

Uutinen
Näetkö koko kuvan? Kampanja nostaa esiin kokemustiedon merkityksen harvinaissairauksissa
Katso lisää uutisia